Kyllä maailmaan mölyä mahtuu. Ja etenkin digitaalista mölyä. Tältä ajatukselta ei voi välttyä, kun on sähköisten uutiskirjeiden, somekampanjoiden ja twitter-feedien ristitulessa. Kyllästyminen ja halu heittää rukkaset naulaan ei silti poista sitä tosiasiaa, että yrityksen tai brändin digitaalinen olemassaolo on tänä päivänä enemmän tai vähemmän pakollista. Mutta hei, älä uuvu! Aina voi valita taistelunsa ja tässä tapauksessa järkevimmän digitaalisen median markkinoinnillensa.
Koska tärkeintä yritykselle on sen oma juuritason toiminta, se mitä yritys tuottaa asiakkailleen, on hyvä miettiä digitaalisiksi keinoiksi lähtökohtaisesti sellaiset, joilla tätä toimintaa voidaan tukea. Jos paukkuja ja intoa riittää, digitaalista näkyvyyttä voi aina lisätä. Nyrkkisääntönä voidaan pitää: ole olemassa ja tule löydetyksi.
Alla tärkeimpiä keinoja, joilla yritys voi ottaa sähköisen olemassaolonsa haltuun. Löytymisestä puhutaan sitten myöhemmin.
Kotisivut ja sen verkkotunnus
Mainitsen tämän ensimmäisen, koska se on tärkein media. Yritys ei enää oikeastaan voi olla olemassa ilman kotisivuja (tai sen ei kannata). Tämän ytimessä on hyvä verkkotunnus eli domain ja siihen liitetyt sähköpostiosoitteet. Verkkotunnukset olivat netin historian alkumetreillä aina yrityksen nimeen pohjaavia. Nykyään ajatellaan hakukonelöytymistä (hakukoneoptimointi, SEO, Search Engine Optimization) jo verkkotunnusta mietittäessä. Ei siis välttämättä luodakaan sivustoa yrityksen nimellä vaan palvelun tai brändin nimellä. Haluttaessa voidaan varata toinen verkkotunnus yrityksen sähköposteja varten yrityksen nimellä.
Yritysluettelot
Vaikka yrityksellä ei ole kotisivuja, yhteystiedot usein löytyvät erilaisista yritysluetteloista. Näiden maksut vaihtelevat suuresti, mutta suuria summia niihin ei kannata uhrata koska nykyään samalla panostuksella saa oman kotisivun omalla verkko-osoitteellaan. Tämä on aina vakuuttavampaa mahdolliselle asiakkaalle ja myös tehokkaampaa löytymisen kannalta.
Yritykset ovat nykyään Facebookissa markkinoinnin ja kampanjoiden lisäksi paljolti asiakaspalvelun vuoksi. Asiakkaat voivat lähettää Facebook-seinällä yritykselle kysymyksiä, joiden vastaus näkyy sitten kätevästi myös muille FB-sivulla kävijälle. Tämä säästää tietenkin aikaa ja on parhaimmillaan hyvää peeärrää läpinäkyvyyden ja ystävällisen lähestyttävyyden ansiosta.
Moni, etenkin pieni yritys luo pelkän Facebook-sivun ja jättää kotisivut tekemättä. Tämä on ymmärrettävää resurssien puutteiden vuoksi, mutta ei suositeltavaa. Ensinnäkin Facebook on kaupallinen yritys, jonka tulevia bisnes- ja rahastusmuotoja on mahdoton ennustaa. Toiseksi, kantaessaan Facebookin ilmettä yritykseltä puuttuu selkeä oma ilme ja sitä kautta juurevuus. Oleminen jää epämääräiseksi ja amatöörimäiseksi. Vähintään sähköpostiosoitteen vuoksi kannattaa panostaa verkkotunnukseen ja mielellään edes yhteen sivuun ko. verkkotunnuksen alle, jossa minimissään yhteystiedot. Ei tarvitse olla runsaasti vaan tehokkaasti olemassa.
Twitter ja muu sosiaalinen media
ovat hifisteille ja tämä opas taitaakin olla sen tason digitaalisille toimijoille turha. Sanottakoon kuitenkin, että Twitter sopii loistavasti nopeatempoiseen viestintään. Markkinointikeinona sellainen voi ärsyttää, mutta jos alasi on erityinen ja siinä tapahtuu paljon, twiittailu näistä tapahtumista on varmasti muille alan seuraajille kiinnostavaa luettavaa. Mutta senhän sinä jo tiedätkin 🙂
Kännykkä- tai verkkosovellus ja IoT
Aina vaan hifimpään ja kalliimpaan mennään. Sovellus voi olla yritykselle arvokas työkalu. Esimerkiksi urakoitsija voi tarjota asiakkaalleen arvokasta projektinseurantaa tai laitevalmistaja jälleenmyyjilleen tilauskanavan tai matkatoimisto asiakkailleen navigoivan kännykkämatkaoppaan. IoT eli Internet of Things – laitteiden internet – on yksi nopeimmin kehittyviä alueita tällä hetkellä. Periaate on selkeä: tavaroissa, paikoissa/lokaatioissa tai vaikkapa ihmisissä/eläimissä on antureita, jotka tallentavat ja lähettävät dataa, joka sitten tulkitaan tarkoituksenmukaisella tavalla. Kyse on kuin ihmisen omista aisteista ja niihin tulvivasta datasta ja aivojen tulkinnasta. IoT yhdistettynä mobiilisovellukseen on hillitön mahdollisuuksien maailma, jossa vain mielikuvitus asettaa rajat.
Uutiskirjeet
Digitaalinen uutiskirje sopii hyvin kampanjoista ja uutisista kertomiseen – varoituksen sana kuitenkin, me kaikki olemme kyllästyneitä sähköpostiin tulvivaan roskapostiin. Tätä mediaa kannattaa siis harkita tarkkaan, mutta toki se on parhaimmillaan hyvä kohdennettu ja näyttävä tiedotusväline. Yksi suosituimpia työkaluja helppoutensa ja mahtavan statistiikkansa ansiosta on MailChimp-uutiskirje. Osoitteiston kerääminen ja laatiminen on oma tehtävänsä – ostetaanko valmis, luodaanko oma, lähetetäänkö vain olemassaoleville asiakkaille jne.
Lisäksi on erilaisia digitaalisia “keltaisia sivuja”, joiden myyjät lupaavat kuun taivaalta. Nämä yleensä ovat kalliita, mutta ilman kotisivuja voivat toimia pienenä todisteena yrityksen olemassaolosta.
Yhteenveto
Tärkein media on kotisivut monipuolisuutensa ja joustavuutensa vuoksi. Se voi olla alusta kaikille muille kampanjoille ja jopa mobiilisovellukselle. Se myös antaa yritykselle ilmeen ja on pienimmillään yrityksen digitaalinen käyntikortti ja ikkuna maailmaan, suurimmillaan rahaa tuottava verkkopalvelu.
Kotisivuasia kannattaa siis harkita tarkkaan asiakaskunnan ja oman tuotteen/palvelun mukaan. Hyvä päätös on kestävä valinta pitkälle tulevaisuuteen ja ulottuu parhaimmillaan moneen muuhunkin mediaan kampanjoiden ja some-jakojen muodossa.
« Edellisessä osassa keskustelimme syistä, seuraavassa osassa käymme läpi kuinka lähteä projektissa liikkeelle »